Taas yks reeniviikko takana ja päämäärä samalla viikkoa lähempänä. Sain lenkkeiltyy suunnitellusti eli kolme kertaa. Kaikki lenkit tällä kertaa täällä Turussa.
Tiistaina tarkotus oli juosta sellanen tunnin rento lenkki. Pistin ylärajaks 165. Hiukan arvellutti et onko sitä palautunut sunnuntain pitkästä lenkistä jo. Lähin jolkottelemaan joa tuntu ihan kevyeltä. Samalla huomasin taas et sykkeet pysyy meikäläiselle illalla selvästi alempana. Juoksin sellasta tasavauhtista rentoa/reipasta. Syke pysyi yllättävän alhaalla vaik vauhtikin hiukan kiihtyi. Loppuu kohti ei enää ihan niin kevyelt tuntunu mut jaksoi painaa silti. Juoksin joku 55min ja oisko ka-syke ollu 155. en iha muista.Hyvä lenkki.
Torstaina oli aamulenkin vuoro. Edellisenä päivänä olin tehny salil maastavetoa suorin jaloin. Huomasin tos ku hiuka venyttelin et taitaa hiuka tuntuu takareisis. Olin juossu pari minuuttii ni tiesin et vaikee lenkki tulee olemaan. Takareidet oli viel selvästi väsyneet salitreenistä. Tarkotus oli juosta 10min verryttely ja sit 6 x 3min sellasii kevyit vetoja ja aina välis 3 min palautus. Vedoissa vauhti oli ihan ok mut kevyitä ne ei missää tapaukses ollu. Sellasii väkisin runttausta ensimmäisestä viimiseen. Ihan hyvin jaksoi ei siinä mitn mut tuntemukset ei ollu parhaat mahdolliset.
Nyt tänään oli viikon viiminen eli pitkä lenkki. Aamust jalat tuntu väsyneilt. Aattelin et tuleekohan täst mitään. Sit lähin iltaseiskan aikaan liikkeel. Pistin ylärajaks 140. Pyöräteillä oli pikkasen pehmeää lunta ja satoi koko ajan lisää. Alku lähti tosi hyvin. Sanotaan karkeesti eka tunti meni nappiin. Syke pysyi nätisti siel 130 nurkil, juoksu oli kevyttä ja vauhti jnkv kovempaa ku viime su. Oli sellanen fiilis mikä pitkäl lenkil täytyyki ol, kevyttä oli. Sit siin tunnin jälkee alko painamaan mieltä ja muutenkin, lumikin muuttui rännäksi. Askel ei ollu enää kevyt. Nilkkoi alko pikkuhiljaa hiuka sattuu ja polveeki. Matkaa olli viel paljo jäljel. Sykekin hiuka ilmotteli välil. Eksyksis en ollu mut hiuka reittkin oli hakuses. Sit ku oltii taas tarkasti kartalla ni alko sujuu vähä paremmin. Vauhti hiuka laski mut syke pysyi aika hyvin hallinnas. Askel oli kyl aika raskas. Nilkat väsyi selvästi siin pöpperös ja ihan lopus selkäkin hiukan. Hartioit en oikee osaa pitää rentoi. Neki hiuka ilmotteli itestään. 2h ja 15min jälkee olin takasi koton. Keskiarvosykkeeks muodostui 132 eli pirun hyvä. Hiukan turhan pitkä setti oli mut toisaalt on ihan hyvä välil koetella noit vitutuksen ha harmituksen rajoja. Ja kyllähän sitä tollasen pienen koettelemuksen jälkeen aina tuntee oman kroppansa ja kuntonsa sit paremmin tulevissa koitoksissa. Täst ei kyl enää ajallisest pidennetä, ainaka hetkees.
Positiivinen viikko kaikin puolin. Tärkeint on se et mitkää paikat ei o kauheest alkanu ilmottaa itestään. Mul oli sellane käsitys enne ku tähä hommaa lähdettii et niiku kunnon puolest saattaa pärjät mut noi nivelet tulee olemaan ongelma. Ja se käsitys on kyl vahvistunu vaik viel ei oireit juurikaan o ollu. Mut kyl sen nois pitkin lenkeis huomaa et aika rankkaa se 2h on olla jalkojen pääällä et mitä se sit lainkaan on se 4-5h. Saa nähdä!
Lenkin jälkee palautusjuomaa ja muutenkin juomaa paljon. Mikin kans vaihtelin ajatuksii maratonist. Se meinas et turhan lyhyt valmistautumisaika. Iteki oon tota miettiny. Lähinnä niin et ei o paljoo varaa sairastuu/loukkaantuu. Ja et ei sitä aikaa kyl mahdottoman paljoo ole. Sit sitä miettii et tarttisko reenat enemmän/ kovempaa. Mut tää rytmi tuntuu nyt hyvält ja katotaan uudestaa maaliskuun puolesvälis. Nyt täytyy ehdottomast venytel ja palautel huolel. Tiistain olis tarkotus rykästä seuraavan kerran :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti