Matkalla kohti maratonia, osa 17

Tää matka tökkii nyt tosi pahasti. Sanotaan et takapakkii on menty viiminen kuukausi. Vapun aattona kävin tunnin vetäsemäs sellast perusrentoo juoksuu. Tuntu vaihteeks taas ihan ok-meiningiltä. Ei missää tapaukses hyvää mut ei huonointakamahdollist. Kesäasustees sai juosta. Sit oliki vappu ja parin päivän pörötys. Viikonloppuna sulkapallo ja lentopalloturnaukset. Maanantaina paikat ihan paskana. Lähdin juoksemaan tavoitteena vetää sellanen kevyt 1,5h. Sanotaan et eka tunti meni jotenkuten. Sit sen jälkee alko taas niiku paukut jaloist loppuu. Tuntu et takareisis o voimat vähis. Muutenki aika raskast juoksuu. POlvet ja siit alaspäin ni kaikki mahdolliset luut ja ytimet tuntuu olevan jumis.

Nyt tiistain nousi sit kuume. Sen kyl huamas sit jo eile lenkil. Täs tulee nyt taas sit taukoo eikä mistää säännöllisest harjottelust tietookaan. Nyt olen kyl melko varma siit ettei 14.6. olla viel maraton-kunnos. Tiedot pohjosesta ja Paneliasta kertoo et Jankke ja Jusa on kovas kunnos. Hiukan se syö miestä ku itte ei o pysyny kehitykses mukan. Tos jossai vaihees ku hiukan koitti noustaa harjotusvauhtei ni tapahtu jotain. Meni jotenki yli tai jotain. Sellasest kevyest tuntumast lenkil on mahdottoman pitkä aika. Vaiks nyt onki vaikeet ni uskos et ku täst tervehtyy ja säännöllisest käy lenkil ni kyl se kunto sielt taas alkaa nousta. Nyt vaan ei toi lenkil lähteminen o kovin mielekäst ku juoksu nii vaikeet ja väkinäistä. Ei auta muut ko jatkaa ja toivoo et suunta muuttuis taas.