maanantai 24. maaliskuuta 2008

Matkalla kohti maratonia, osa 11

Hello kaikki juoksun ja juoksua muistuttavan liikehdinnän ystävät.

Pääsiäisviikko sujui kerrassaan hyvin. Alun perin piti tähän aikaan juosta jo neljä lenkkiä viikossa. Jalkavaivojen takia tyydyin tällä viikolla kolmeen lenkkiin. Ennen ensimmäistä lenkkiä en ollut varma pystynkö siihenkään määrään, sillä takana oli miltei viikon tauko jalkavaivojen takia. Olin hoitanut niitä joka ilta kylmällä ja mobilatilla. Tiesin tilanteen parantuneen jalkojen osalta huomattavasti, vaikka oireettomat ne eivät olleetkaan.

Sitten keksiviikon lenkkiin. Se oli hyvä pitkästä aikaa. Jalat hiukka ilmotteli mut ei sillai haitannu. Vasen ei juurikaan sattunu, oikee enemmän. Lenkin aikana tajusin ja samalla tein päätöksen, että jalkatreeniä salilla täytyy muuttaa. Tehdään jatkossa joka viikko sellasta 12-20 toiston sarjoja jalkaliikkeissä. Jalois on ihan tarpeeks voimaa tohon juoksemiseen ja hommataan sitä sitte lisää joskus myöhemmin. Nyt ei o järkee treenata kovilla painoilla pakko myöntää. Menee vaan tukkoon. Niin se lenkki. Tarkotus oli mennä hiukan perusvauhtia nopeempaa. Ajaksi tuli noin tunti ja ka-sykkeeksi 144. Täst edes täytyy vetää tästäkin kovempii treenei. Nyt sujui kyl tosi hyvin.

Viel noist vaivoist ni olen löytäny vaivoihin syyn. Mul on liian isot pohkeet. Eli jo ennestäänkin iso lihas kasvaa entisestään juoksuharjoittelun myötä eikä muut rakenteet pysy perässä. Mut kyl mä näitte pohkeitten kans pystyn elämään ja on niistä varmaan muillekin iloa. :D

Sitte perjantaina oli tarkotus vetää peruskestävyys lenkki. Sellanen tunnin kevyt vetäsy. Olin urheilupuistossa Pönnin kanssa. Kierrettiin semmosta 1,6km mukavaa lenkkiä 7 kertaa eli yhteismatkaks tuli sellaset 9,9km. Ilma oli komia ja juoksukin sujui. Jalat hiuka sattu mut ei pahasti. KM-vauhti ei mikää hirvee ollu mut sitä o varaa parantaa. Syke oli juuri sopiva. Maastokin bueno. Aika kovaa saa men jos saman matkan meinaa juosta 20min kovempaa mikä olis kyl tavoitteena.

Sitte sunnuntaina pitkästä aikaa pitkä lenkki. Yks parhaimmist lenkeist koskaan. Hyvä alusta, kaveri (Pöö Jusa), komia ilma ja juoksu kulki. Syke nousi loppupuolel ku vauhtikin kiristyi. Mut oli kyl kiva huomata että jakosi kiristää vaik takana oli jo reilusti kilometrejä. Nyt pystyi kyl nauttimaan. Juoksu oli köykästä. Pirun komiat lenkkimaastot Hiittenharjulla ja Järilässä. Vaihtelevaa ja komiaa. Oli puhetta et tullaan tänne ehdottomasti uudestaankin. Viel oli hiuka luntakin reitillä ni se inan haittas. Lenkin jälkeen oli semmonen olo että pääsispä uudestaan jo pian. On se kyl niin eri juosta mettässä ku pyöräteil turus autojen ympäröimänä. Ai niin. Aikaa kului 2h ja 10min. Ka-syke 143 et ei mahoton sekää. Hyvät vibat sai. Parempaa ku huono... makaronilaatikko.

Jees eli fiilikset vaihtelee. Nyt tuntuu silt et jalat taas kestäis ongelmitta. KopKopKop ja sormet ristiin ja toivotaan et jatkuu näin. Tästedes koitetaan nelisen kertaa viikossa ehtiä. Sellasen nyt huomasin et tälläkin viikol melkei kaikil lenkeil suht sama ka-syke. Ei se niin välii vaik pitkäl ja palauttaval lenkil olis samanmoinen mut kahdel muul pitää ottaa enemmän tehoja irti koneesta. Se on se mikä nostaa sit sitä kuntoo loppupeleis. Eli loppuihin kahteen lenkkiin lisää vauhtia. Toine suht tasavauhtinen ja toises ehkä jotai vetoja.

Ens sunnuntain avataan juoksu-ura ja kilpailukausi. Porissa juostaan 9,1km mittainen Pori-Juoksu. Sinne ollaan ilmoittauduttu jo. Julkisii tavoitteit ei paranis asettaa ku jos niist jää kauas ni joutuu naurunalaseks mut asetetaan silti. Maine on jo mennyt ja se kasvaa vaan. Kyl mä ajattelisin et tommone 45 min olis realistinen tavoite. Se vaatis sellasta 5min km-vauhtia. Sitä lähetään hakemaan ja katotaan kuin käy.

Jep nyut maraton tuntuu taas mahdolliselta. Täl viikol oli aamupainokin kerran jo alle sata et jos se sielt pikkuhiljaa tulis alaspäin. Jos ajattelis et sen vaik 5kg sais alaspäin ja samal kunto nousis ni kerrannaisvaikutus olis jo varmaa aika mukava. Mut malttii malttii. Mut nyt o tunnelin pääs valoa ja juoksu maistuu ja kotiasiatkin on kunnossa mitä nyt naisia sais tietty olle enemmän... yksin juoksentelen tässä.