perjantai 21. maaliskuuta 2008

Minä Turun yössä

Kerronpa teille hiukan kiirastorstaistani.

Odottelin eka tässä kotona Kiiran vapaaohjelman alkamista. Olihan tampereen tyttö lyhytohjelman jälkeen hienosti neljäntenä. Kiiran piti olla jäällä 22.52. Kattelin lähetystä ja tajusin et vittu se ei o suora. Sit nettiin ku halusin nähä suorana mut vittu ei auennu. Sit sain tilannetietoja tampereelta hakalan pexiltä. Se sanoi et Kiira kaatuili ja menetti mahdollisuutensa. Siin sit ....... silmät itelläkin kostui ku katoin teksti-teeveeltä et se tippui reilusti.

Sit lähin Raipen työ. Olin pistäny yköset pääl ku teki pirusti mieli käydä näytil jossain. Raipe siel uudes olomuodossaan eli selvästi hoikentuneena ja suonet pinnassa kuntoilusta. Katottiin youtubesta muutama uuno armeijassa-pätkä ja syötiin pullaa. Siittä siite lähin yksikseen centrumiin.Olin autol liikkeel eli ts. näyttelin kännistä. Menin Onnelan pitkään jonoon kun torin kello näytti 0.54. Se liikku tosi hitaasti mut siin sit seisoskelin. Heti ku menin siihe ni katoin ku edes oli joku tytsy tiukat pökät jalassaan. Siin pari kertaa meinasin avata keskustelun mut keräsin rohkeutta kunnes heitin rentoon tyyliini jotain et sult loppuu tupakat enne ku me päästään sisäl. Se poltti semmost pitkää ohutta tupakkaa. Vitun leidi. Oikee perus turkulainen. Ihan ok juttuu heitti. Ei muuttais turust koskaa mihinkään blaah. Kerran Paneliaan ni ei sais enää Turkuun takasin sanoin minä. Se sanoi et sen joku kaveri tanssii Dazzling Ladiesseissa. Siin vaihees luulin et tää ilta päättyy johonkin sylitanssiin mut ei siin sit sillai päässy käymään. Samaa kouluu käydään et täytyy kampat se joku kerta koulun käytävil.

Anyway.Olin siin jonos reilusti yli tunnin. Hyvä Sedu. En tiä mikä taas maksoi. Suuntasin heti Suomipop-puolelle ku pääsin sisään. Siellä soi Einin kesä ja yö. Paikalla myös Anne Sorainen. Eli jonottaminen kannatti. Tepsin äijii siin kans oli. Lyttäydyin niitte seuraan jos joku vaik sekottais mut Aki Bergiin taij jotain mut vissiin ei. Yhen omenasiiderin vetäsin naamariin ja sit kotio. Jonossa siis reilust yli tunti ja baarissa joku 40 min. Hyvä veto Sakke. Näitä lisää.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Suklaapatukat Top 3

Jaahas. Sakke tunnetaan makean ystävänä. Se o melkei joka kauppareissu ku matkaan tarttuu jotain makeeta. Ajattelinkin nyt tehdä kunniaa suklaapatukoille ja tuoda esiin 3 omaa suosikkiani. Tämä on tietty hiukan moraalitonta eikä oo oikein ehkä näin nostaa toisia suklaapatukoita toisten edelle. Mut lievitetään asiaa niin, etten pistä näitä kolmea mihinkään järjestykseen. Ladies and gentleman olkaa hyvät.

* Pandan suklaa crisp: yllätysveto varmaan monelle. Maitosuklaata jossa jotain crispiä hiukan mukana. Patukka sisältää 6 palaa. Ennen oli sellases keltases paperis mut nykyää valkoses. Maku aika perinteinen. Ei kuitenkaan liian makea. Crisp antaa oman säväyksen hiuka niiku napakoru muijalla.lisäksi tunnearvoa nostaa se et valmistettu isäni kotiseudulla jyväskylässä.

* Lion: Perinteinen. Tuo muistoja mieleen vuosien takaa. Hiuka niiku Janne Ahonen tai Janne Ojanen. Pysyny tiukas kilpailus huipulla jo monta vuotta. Taitaa ol aika halpakin. Suklainen ja sit se pähkinä vai mikä se on tua hyvää lisämakua hiuka niiku alaselkätatuointi muijalla. Sopii hyvin yhteen Batteryn kanssa ennen peliä tai treeniä. Mut jossai kaupas luki et tuote poistuu valkoimasta. Valmistetaanko enää? selvittäkää.

* Royal tumma suklaa: Terveysvalinta. Olenhan ammatiltani terveyden edistäjä vailla vertaa. Sisältää terveydelle edullisia flavonoideja. Ei varmaa silti voi syär nii paljo ku haluaa. Maku sopivasti erilainen. Pysyy suussa kauemmin mu normipatukat. Antaa seesteisen tunnelman. Tumman maku antaa oivan lisämausteen hiuka niiku hammaskoru muijalla.

Muita valintoja mitä tulee käytettyy ku ain ei kannat ottaa suklaat ni sit jotai lakritsii esim pandalta tai viel pienempää esim bisbis. mut makuasioist ei voi kiistellä. mun kommentoikaa.

tiistai 18. maaliskuuta 2008

Matkalla kohti maratonia, osa 10

moso

Viime viikko oli viikoista toistaiseksi huonoin. Viikon pilasi säären alaosan sisäsivun kivut, joiden takia lenkit jäi kahteen.

Eka lenkki oli tiistaina. Olen kirjannut päiväkirjaani lenkin jälkeen seuraavaa: Kyl noi pohkeet aika kippeet on. Toi kuntorata on kyl näemmä ihan sula et toiveet on nyt pehmeemmäs alustas. Kyl siäl joku tulehdus/ylirasitus nyt on eikä se kipu helpota lenkin aikana. Vituttaa ku muute tuntuu silt et kulkis aika hyvin. Sykkeetki pysyy alhaal (ka 134). KOitetaan nyt pysyä juoksun syrjässä kiinni toistaiseksi ja hoitaa vaivaa mobilatilla, kylmällä ja lihashuollolla. Näin siis tiistaina.

Keskiviikkona lähdin uudestaan baanalle tarkoituksena juosta hiukan kovempi setti. Päiväkirja kertoo seuraavaa: Piti juast vähän kovempi ja hiukan olikin. Mut ei näil jaloil kyl ny juosta. Perjantain lenkki korvataan uinnilla. Ei tollases väkisin runttaamises o järkee. Yhtään ei pysty nauttimaan.

Joo perjantain lenkin päätin siis korvata uinnilla ja niin myös tein. 45 min uin. Kauhee ruuhkaa eikä muutenka sillai luonannu ku ei o pitkii aikoihi uinu pidempii matkoi.Eli noitten kahden lenkin jälkeen tuntu tosiaan siltä et touhussa ei o mitään järkeä. Tajusin et pakko pitää pientä taukoa. Nyt melkei viikko kulunu edellisest lenkist ja tilanne huomattavasti parantunu. Joka ilta olen koittanu pitää kylmää ja sit heittäny perään viel mobilatia. Suurin merkitys kuittenki varmaa o sil ettei ol juossu lainkaan. HUame aion mennä koittamaan. Saa nähdä kui käy. Ei ne viel missää nimes kunnos ol mut koitetaa jos kestäis tuol hiekkaalustalla. Pitäkää peukkui!

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Vivahteikas viikko

moro.

sori en o ehtiny kirjottelemaan täl viikol. alkuviikko oli aika kiireinen eikä sit ain illan päätteeks jaksanu rivet raapustelemaan.

Tosiaan alkuviikolla oli vähän tavnomaista pidempiä päiviä tuolla harjoittelussa. Meil oli siel sellanen kuntoremonttiryhmä. Ihan komiaa oli olla mukana toimimassa ko. ryhmän kanssa. Ja heräs tai vahvistu sellanenkin ajatus et just tollases touhus mis koitetaan sytyttää ihmisissä sellanen terveys/kuntoilukipinä ni olis komiaa tulevasuudessakin. Pääsin ohjailemaan vesijumppaakin. Siit oli taas aikaa ku viimeks on ohjannu ni li hiukan hakemista mutta ihan tyydyttävästi meni. Olin ku joku parempikin ohjaaja ku mul oli sellanen mikrofooni tos sun edes. Ajatus siitä tuntu aika vieraalta mutta aika lonteva se oli ja säästi ääntä.

Torstaipäivä oli melkonen. Aamust mun piti klo 9 ol harjottelupaikas. Hyvis ajoin tein lähtöä kotona ja menin pyörävajaan. Vittu oli takakumi tyhjä. Mul o viime vuosina ollu paljon ongelmii takapyörien kans. Monta on menny puhki ja sit tuntuu et niis ei pysy ilma. Koitin hiukan pumpata siihen ilmaa mut ei onnistunu. Siin o semmone ihme venttiili. Ei siin sit mitää muutko soitto harjottelupaikkaan et myöhästyn. Lähin kävelemään pyörän kanssa ja koitin tos huoltiksel pistää ilmaa. Siin huomasin et päällirengaskin rikki ni se siitä. Jätin pyörän siihe matkan varrelle pyöräliikkeeseen ja tallustin töihin. Siellä kävelysauvat käteen ja muun ryhmän perään. Sitte puoliltapäivin hakemaan Masselta auton avain ja sit taas kävelyä autolla. Vitutti aikalailla. Kello oli kakstoist ja must tuntu et etn ollu muut tehny sinä päivän ku kävelly. Sit sato viel räntää ni kastuinki hiukan. Onneks oli aikaa ni kerkesin käymää koton vaihtamas vaatteet.

Olin siis menos Maskuun kattomaan töitä. Heitin valkoset kengät jalkaan. En ollu mitenkää erikoisest valmistautunu. Hiuka mietin et mitä vastaan jos se kysyy tyyliin että miksi juuri sinä olisit oikea henkilö tähän tehtävään. Mut ei paljon kyselty. SWuurin piirtein heti lyötiin työsopimus eteen. Nimi siihen ja yhtäkkii olin saanu ekan kerran koulutusta vastaavaa työtä. Ei olis aamust uskonu et päivä viel iloks muuttuu. Tosi hieno homma. Ei vain oikein vielä osaa iloita kun tos on toi opinnäytetyö painamassa harteita. Ei ollu paljo mitää kriteereitä sinne työpaikkaan. Kaks ekaa ketä oli soittanu ni valittiin. Kävi aika tuuri siis. Masse oli isos roolis täs mun työnhaus. Sillo joskus huutelin sielt tost sängyst et kattoo onk MOL:n sivuil jotai töitä tarjolla ja nyt olin siel sen autolla. Kiiitokset Masselle.

Kun lähdin ajelemaan sielt Maskusta ni oli hyvät fiilikset. Kävin palkittemas itteni Mignon-munalla. Hyvää fiilistä täydensi hyvät radiosta tulleet biisit. Nightwish ja Jonsu Erämaan viimeinen, Maijan Ingalsin Laura ja Ganesin I Will Stay. Legendaarista. Sit sain viel viestin et pyöräkin on valmis.Hienoa! Siin jossai vaihees ehdin ottamaan päikkäritkin. Ja salillakin kävin. Ei paskempi päivä sittenkään.

Kyllä. Perjantain menin Rossin kans Paneliaan. Aika kiiru ilta oli. Ehdin onneks käymään kattomas Kasperii ja kummityttöä. Sit kiireellä Euraan uimaan ennen treenejä. Hiukan oli ruuhkaa altaalla ni ei sillai nauttinu. Sit ku ei o pitkää aikaa uinu ni sekin tekee asiaa.

Lauantain sit taas aikasin tänne Turkuun kun peli alko jo yhdelt Paraisil. Se meni päin helvettii mut jälkipelit oli ihan jees. Oltiin porukalla Caribialla kylpemässä. Kaljaa meni ja sopimuksia tehtiin. Mäkin lupasin pelata jos siellä suunnalla muutenkin olen mut ei se asia ihan niin yksinkertanen ole mut katotaan nyt. Ajattelin et tekis sillai ku Selänne et ainakin treenais sen verran et sen puolest vois ainakin jatkaa. Saas nähdä.

Kyllä siinä pöhnään ehti tulla. Pojat lähti Paneliaan ja mä, Jankke ja Tatti jäätiin tänne. Mentiin keilaamaan. Tatti hiukan otti sivuaskelia ja horjahti pallotelineen yli tyylikkäästi toiselle radalle. Jäi pallo vielä selän ja lattian väliin ni teki kipeetä. Onneks ei käyny pahemmin. Siittä sitte Turun yöhön. Siellä ei mitn ihmeellistä ollu. Aika pöhnässä tuli oltua. Mut ei vissiin mitään ihmeempää säätöä ollut. Pirusti porukkaa. Muutama tuttukin. Sitte kävely keskustasta kotiin. Oli sen verran tukeva humala ettei pääkään tällä kertaa selvinny.

Nyt onkin sit hiukan vetämätön olo. Joku muija olis kyl kiva. Täytyy myöntää. Tarpeeks hyviä on vaan niin pirun vähän tarjolla. Sit sitä tulee sitä krantummaks vielä mitä kauemmin sitä täs yksin touhuaa. Kaikki aikanaan. Toivottavasti.