perjantai 15. helmikuuta 2008

Abi-päivä, kaupunkielämää ja pieni pöhnä

Kyllä. Eilen oli ystävänpäivä. Komiaa. Mulla oli vapaa päivä. Menin siinä puolen päivän aikaan koululle syömään. Siellä oli abit just lähdössä eli hiukka myöhästyin. Tuli mieleen oma abipäivä. Komiaa aikaa.Meil oli space-teema. Sit illal lähdettiin laival. Olis paljo juttui kerrtottavana siitäkin reissust mut se mikä tapahtuu merillä-jää merille. Tänään o sit wanhojen päivä ja tanssit. Se tanssiminen oli kyl komiaa. Taisin hiukan oppiakin. Wanhojen päivän jälkee mentiinki tonne Merikievariin. Siel oli kans komia meininki. Sillo oli hittinä TikTakin Lopeta. Aika kultaa muistot.

Anyway. Sieltä koululta lähdin Myllyyn. Piti ostaa yks lahja ja sit hiuka itellekin ehkä jotain. Stadiumil oli joku hyvännäkönen paita. Sit ku pistin sen päälleni ni ei se ollukaan enää hyvännäkönen. Rupes vituttamaan ja alko tulla sellasii fyysisii oireitaki. Pääsin siit sit yli. Ehkä sil oli osansa et ostin kuudel eurol Kikan Parhaat-levyn. Rauha hänen sielulleen. Joo jotain baaripaitaa kattelin ja peilailin huolella sovituskopissa. Mukaan tarttui sellanen ryppypaita. Siin menee nyt raitoi sekä vaakaan et pystyyn. Aika julmaa sillai et tuskin siinä jätetään paljon mahdollisuuksia muille mut ne ottaa kellä on. Elämä on. Siin pääs hiuka verensokeritkin laskemaan ni oli pakko hakee Prismasta tummaa suklaata. Mut palvelu ei ollu Cittarin veroista.

Ehtoost heitin vauhdikkaan lenkin ja sit menin koulul saunaan. Lenkin jälkee tuli hiuka sellane olo et tuleek täsä kippeeks. mut sit autto ku teki Massen tykön hiuka mehupunsia. Jos niiku lantrinkei ruvetaa pistämään järjestykseen ni kyl kotitekonen mehu löytyy mun listas selkeesti sijalta yksi. Sellast spovan makeeta ja vie viinan maun nätisti pois. Siel oli koko Turun pää paikal; Masse,Ykköspyssy,Jankke ja Sakke. Masse oli paistanu makkaraa rasvassa, komiaa oli. Sit sil oli PrinssiEverstii. Sellast hunajaista viinaa. Oli kyl pehmeetä ja hyvää.

Siitä sitte centrumiin. Poros otettiin luokkakaverin Antin kans siiderit. Mä otin omenan ja se perryn. Vittu mun makso puolet enemmän. Saatanan sedu sil on ihme touhuu. Sieltä sitte Onnelaan. Vitusti porukkaa. Kaikil tietty pauhaavat sydämet ku Ystävänpäivä kerran oli. Aika hyvin alko pääst pöhnään. Hausmyllyn Ikävä Lokakuu sai meidät nousemaan suomipopin pöydille. Mut ei sillee irronnu ku joskus. Kasaripuolel lanteit keikutti mm. Drömhusin Vill ha dig, Dazen Superhero, Mr. Presidentin Coco Jamboo ja monet muut ikivihreät. Aika touhuu oli. Diskon puolel oli joku live-esiintyjä. Kyl live-musa on ain live-musaa. Kaikki coverbändit vetää Levottoman tuhkimon niin tämäkin. Ja viel encorena. Kyl siin dingofanin karvat nousi taas pystyyn. Diskon puolel se sit tapahtu. Tiesin jo siin vähän aikaa mitä tuleman pitää. Lähdeks tanssimaan?! Sit teeskentelin viel etten kuullu ja kysyin et mitä. Varmaa jonkinlaist tiedostamatonta itsetunnon nostatusta. Se oli joku 1-sarjan lentopalloilija. Sanoin et tyttö hyvä lajissa ei sinänsä mitään vikaa mut sarjatasossa kylläkin. Ei naisten lentopallo Suomen maas niin kovaa huutoo oo et tarttis jotai 1-sarjan pelaajii ruvet pyörittämää. Vaik iteki III-divaris pelaa ni kyl mun reidet sentää o vähintään liigatasoo. Niil vois ol oma varauskin änäriin. Perustouhuu taas narikkajonos. Vaik ulospäin olen ain rauhallinen ni kyl mun sisäl usein kiehuu. Olis tehny taas mieli hiukan ojentaa. Vitun kaupunkilaiset!

Antin kanssa lähettiin kävelemään turun yöstä kotiopäin. Kaskentien Nesteeltä Fami-suklaapatukka ja kebabhampurilainen. Sit kävelyä kotiin. Sellaset 4-5km tulee centrumista tänne kämpille. Selkee pää hyvin. Toisaalta tunti siin vierähtää. Kotimatka kulkee koulun pihan läpi. Kusin reteesti siihe koulun pihalle keskel asfalttia. Se o sillai ku enne baariin lähtöä on kauhee uho pääl, sit baaris häntä koipien välis ja sit taas ku kävelee yksin kotii ni o sellanen maailman omistaja-fiilis. Tunsin oloni ihan turkulaiseks ku tääl turun sanomat jo odotti ku pääsin kotiin. Enne nukkumaan menoa viel iso lasi vettä ja nyt ei o ollu yhtään krappe olo. Komiaa! Ulkonakin näytäis olevan hyvä ilma. Puntil täytyy men. Se ei saa jäär väliin pöhnäyksien takia. Sit viel pewen kokous illal enne treenei. Tärkeit asioit käsiteltävänä.

Hyvää vkl kaikille teille.

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Vahva olo

Moro!

Alkuviikost taas selvitty. Eile kirjottellin jo jotain mut sit en oikee jaksanu ja päätin säästää tilitykset tähän keskiviikon myöhäisiltaan. Heräilin tossa päikkäreiltä viiden kuuden aikoihin. Oli tarkotus lähteä ulkoiluttamaan näitä seksikkäitä pohkeita. Ulkona vinkununt tuuli näytti kuitenkin sen verran kylmältä etten viittiny lähtee sinne kuivattamaan virheettömiä poskiani. Jotain ajattelin kumminkin tehä ku tällanen nuori ja viriili olen. Niinpä suuntasin salille. Sain tehtyä oikein hyvän treenin. Sellasen jälkee tuntu ain pirun hyvältä.Tuntuu et on jotenki panostanu itteensä. Siittä sitte usein palkittee ittensä.'

Niin tänäänkin. Suuntasin siitä sporttisen ja huolitellun näkösenä Cittariin. Ostin Royalin tummaa suklaata sellasen pienen patukan. Tykkään tumman mausta ja siin o jotai terveydelle tärkeitä flavonoideja. Sitä voi varmaan syödä niin paljo ku haluaa eikä näy missään. Sit hain pari ölberttii mukaan ku olin menos massen tyä piipahtamaan eikä sinne sovi tyhjin käsin mennä. Sitte suuntasin kassalle, jonka valitsin tietysti lyhyimmän jonon mukaan eikä siihen suinkaan vaikuttanut kassakiesenbergin ulkonäkö. No kuinka ollakaan. Sillä sattui olemaan ruskeet silmät. Maksoin kortilla tietysti et se näkee siitä mun nimen ja voi tarvittaes ottaa yhteyttä. Toinen tapa on tietty piirtää sydän ja puhelinnumero kuittiin mut se on jotenki niin kulunut tapa jo. Ajattelin vielä varmistaa et tyttö on myyt ja heitin hyvää läppää hymyilyn lomassa.

Tänään koin myös takaiskuja. Olen kirjotellu Alamaailmaan noit juttuja mein peleist ja vittu en o tajunnu lähettää sin uut verokorttii ja nyt ne saatana on pidättäny mult 60% perkele. siin meni taas rahaa sivu suun. Kyl mul tarttis joku sihteeri hommata PeWen puolesta.

Jaaha sitä ois sit niinku loma alkanu.Sen jälkee on taas harjottelu edes. Vittu tuntuu et se edellinen loppu just eile ja taas pitää näyttää pirteeltä jne. Onneks mul on nyt miesohjaaja. En o mikn sovinisti mut joittenki asioitten hoitaminen miesten kans on kyl niin paljon helpompaa. Naisten kans on niin paljo analysointii ja pitää miettii et mitä sitä uskaltaa sanoa. Tuol voi varmaa heti heittää kaikki alapääjutut tiskiin heti ekal kahvitunnil. Meen toho yhteen paikkaan mis tehdään kuntotestei. Aika mielenkiintosta ainaki näi etukäteen ajatellen. Kylpyläympäristö. Saattaa joskus ihan huos vahingossa jäädä paita kotiin ni sit pitää koko päivä ilman paitaa kävellä siellä ympäriinsä. Nooo. Näitä sattuu.

Huame taidan mennä Myllyyn. Jos sattuu joku hyvä tyköistuva paita löytmään ni sen vois ostaa. Ei niin välii mihi suuntaan raidat menee kunhan niit siin on. Täytyy tarkistaa kyl toi rahatilanne eka. Ehtoommal on ollu puhet jos mentäis Onnelaan ku siel o ystävät yhdessä bileet. Siel on kaikil varmaa pauhaavat sydämet et voi huoletta nostaa rimaa hiuka ylemmäs. Jännä päivä siis tulos.

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Matkalla kohti maratonia, osa 5

Jaahas taas on pohkeet karaistunu talvisilla teillä. Reenit meni taas suunnitellusti. Hyvä niin. Viikko alkoi tiistaina loskakelissä. Tarkoituksena oli vetää sellanen rento lenkki. Alus tuntu et ei ol viel palautunu sunnuntain rääkistä. Pikkuhiljaa lähti taas menemään. Syke keskiarvoks tuli 143 eli aika alhanen. Kyl alkuvuodest on jo eteenpäi menty.

Torstain oli tarkotus vetästä sellanen 45 minuuttii mihi sisältyis kaks kahdeksan minuutin kevyttä reipasta vetoa. Tulin koulust siin puolenpäivän jälkeen. Takana oli huonosti nukuttu yö. Ja niinhän siinä kävi et päikkärit lähti kintaast. Kahden ja puolen tunnin päikkärit tuli vedettyä ja kun heräsin ni olin jo hiukka myöhäs. Aikamoisen vitutuksen saattelemana lähdin sitte juoksuun. Oli kropassa kai vielä päikkäri-vaihde päällä sillä alku oli uskomattoman vaikeaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. 10 min jälkee lähdin väkisin runttaamaan vetoa. Ihan ok jaksoi ja syke tais nousta yli 170. Sitte taas hiljempaa 10 minuuttia. Heti toisen vedon ensiaskelilla huomas et nyt on kroppa hereil. Askel oli paljon kevyempi ja vauhtiiki ehkä hiuka enemmä. Tämäki sit käänty niiku hiuka plus-merkkiseks mut ei noin pitkii unii enne lenkkii kiitos.

Tänään sunnuntaina oli taas pitkän vuoro. Lähdin liikkeelle vast klo 19. Vitutti taas ja väsytti. Ajattelin et tarttis vetästä pitkä aikasemmin päiväl ni olis henkisest helpompaa. Valmistauduin kyl hyvil. Nyt oli vyötäisillä mehua ja puolikas banaani taskussa. Lähti taas suht raskaasti. Juoksin nyt kaikki nousut. Vauhti pysyi tasaisena. Hörpin mehua noin 15min välein. Jostain 30 min eteenpäin alkoi vähitellen hiukan keventyä. Vauhti pysyi samana mut oli helpompaa. Sykkeen kanssa ei vaikeuksia. Siin tunni jälkee söin banskun ja hiuka venyttelin. Siit lähdin hiuka reippaammin liikkeel ku tuntu keveemmält. Banaani ja mehu siis hyvä idea. Tuntu et pystyi kiristämään vauhtia eikä syke noussu liiaksi. Sit se muutaman kerran nousi hiuka myöhemmi. Sen jälkee oliki vaikeet pitää sitä alhaal. Loppu oli taas hiuka vaikeempaa. Nilkat ja jalkaterät meinaa väsyy. Mut esim polvet ei lenkin aikan oireile. Taas huomasin et täytyy alkuu vaa lähtee rauhas. Sit voi hiuka nostaa vauhtii. Nyt innostuin hiuka liikee ja lopus sykkeet sit hiuka ylhääl. Syke keskiarvoks tuli 134 ja aikaa kului 2h ja 10min. Luulen et tasasemmal vauhdil pääsis samal syke-keskiarvol nopeemmin maaliin. Jos osais hiuka kiristää alus ja sit pitäs vauhdin samana tai jotain. En tiiä. Henkimaailman juttuja. Ihan kiva oli huomata et ei ollu ihan kävelyy ja silti syke-keskiarvo pysyi noin alhaal.

Ens viikol taitaa ol luvas vaa kaks lenkkii ku la on pöhnäpäivä. Tiistain taitaa tul aamulenkki. Vois vetää tasast rauhas sellaset 45-60min. Sit toine vois ol hiuka sellanen kovempi et joutus oikee kunnol puhaltamaa. Nyt tuntuu ainaki siltä. Katotaa muuttuuko mieli.

Nyt tuntuu siltä et ei jaksa miettiä mitään aikatavoitteita. Tää ajatus tulee ain mielee lenkin alkupuolel ku ei tunnu luonaavan. Mut en viel tosiaankaan oo valmis vaan juoksemaan läpi. Täytyy vaan nyt säännöllisesti juosta ja miettiä sitä aikatavotetta seuraavaks joskus kuukauden päästä.

Viikonlopun mietteitä

Jaaha viikonloppu alkaa taas olla ehtoon puolella. Jusan Pöö sai eilen kortin takasin. Hollattiin siin Janken kans et se lähtis kuskiks. Siit sit lopult kävi sillai et lähettii vähä ajelemaan.Sanoin et Hvaltaa ei ainaka mennä. Kaikki muu käy. Lähettiin sit Poriin päin. Jankel oli eväänä Jallua. Ensimmäinen siivu maistui vielä hyvälle mut sit ryyppy ryypyltä ain paheni. Kumminkin, ni mentii Hunterssii. Siel omenasiiderii ja olutta vedettiin. Pirusti oli porukkaa. Yks Indican Jonsun näkönen tyttö, sormus vasemmassa nimettömässä ja aika paljon kännis. Se oli illan eka naiskontakti. Siit siirryttiin Amarilloon. Siel oli hiljasempi meininki. Painostin Jankkea ostamaan nachoja pöytään. Ja komioit ne oli. Aijai! Siin oli viereises pöydäs jotku pari tyttöö. Aika nätin olosii. Odoteltii siin et ne olis noussu mi olis nähny paremmin mut ei. Sit kärsivällisyys loppu ja lähettii pois. Siin oli se toine naiskontakti. Jankke olis halunna tarkistaa viel Factoryn annin mut ei onneks menty sin. Nätist kotiin nukkumaan.

Lauantain oli edos ottelu sarjan häntäpään Fopsii vastaan. Ne oli nii huonoi ku odotettiin. Eka erän jälkeen johdettiin 10-0. Ei napostellu yhtää se peli ja sen kuulemma huomaskin. Vedin lyhkäsempää vaihtoo et ne pääs pelaa enemmä ketä tykkäs. Yks hyvä taklaus kävelyvauhdista. Näytti kuulemma painavalta katsomoon. Hyvä niin. Vikaan erään must tuli ykkösen sentteri ku musta ketju jäi pois. Vähä samanlaine kunnianosoitus ku Raipel viikol. Mäkin sain yhden syöttöpisteen ja voitin muutaman alotuksen. Keinustoolii ei kyl ol näkyny.

Pelin jälkee Sysseen Jaffal. Sit kotii, ykköset pääl ja Manen työ. Oli käyny mieles et lähtisin Poriin Vaakunaan ku siel olis ollu TikTakin Petra. Mut ei olu oikee kaverii ja sit kelloki alko olee jo paljo ni ei tullu sit lähdettyy. Varmaa iha hyvä niin. En enää jaksan poiket Sysses. Tuski siel mitää elämää suurempaa olis ollu.

Mitäs sitä sit tekis isona?! Sitä on ruvennu ajattelemaan täs viime kuukausina ku tua valmistuminen lähestyy ja kaikki o alkanu kyselemään töistä ja muustakin. Hiukan askarruttaa tua tulevaisuus. Toisaalt kaikki o oikein hyvin. Ei o mittää pakottavaa tarvet ol missää paikas. Turkuu voi jäär jos silt tuntuu, Panelia on varma valinta ja sit on noit ässiä hihassa vaik kuinka paljon. Kai se riippuu paljo siit et mist niit töit saa. Vois sitä toisaalt tehr niinkin et menis johonki päin ja sit alkas ettii töit sielt. Jusa tosa eile ääneen mietiskeli et on miettiny et jos menis iha johonki eri paikkaa ku Panelia. Olis seki toisaalt komia men johonki mut en tiä. Toisaalt olen huomannu viime aikoin et sitä tarttee jotain ihmisiä ympärilleen et vois ol aika onhoo ol jossain yksinäs. Tän Paneliaa tai ainaki tän päi vois tietyst tul ja varmaa viihtyis ainaki tavallaan ja olis tuttui ainaki. Saapi nähdä mitä poika tekee. Pidetää ovet viel auki kaikkiin suuntiin.

Sen puolest on nyt hyvä olo ku tietää et huame ei o krapula ni saa taas jottai aikaseks. Jos menis sillai suht ajois Turkuu. Siäl ehtoost lenkil ja muuta perussettiä. Tiskatakin tarttis tai on tarvinnu jo pari viikkoo. Aika huoletonta touhuu on, täytyy myöntää. Kai se tästä. Ens vkl sit riehakkaampaa kun on ne Mayan bileet. Komiaa!