lauantai 2. helmikuuta 2008

Taas perjantai

Heps!

Vittu viikot juoksee nopeaan. Taas olen tääl mun teinihuonees. Oikee tollane paskakeli oli taas tänään. Piti ajaa huolella. Varsinkin kun oli toi kummityttö kyyteil. Se oli hiukka kipee. Se on 9v mut silti tulee pirun teräviä kommentteja koko ajan. En mä ainakaa siin iäs noi fiksu ollu. Must on sit vuosien varrel kouliintunu tälläne fiksu ja virheetön gentlemanni. Ilman kommelluksia päästiin kuitenkin tän Paneliaan.

Niin kävin muute myllys pyörimäs. Lähinnä urheiluliikkeit kiertelin. Mul tulee ainaki nii pirun herkäst pää kippeeks tollasest shoppailust. Hiukan tiirailin uusii valkosii kenkii. Heti ku kevät antaa jotn merkkejä ni eiköhä jotkut sellaset tartte sielt hakea. Joku myyntimies myi mul turun sanomat kahdeks kuukaudeks. Vittu mää olen kyl niin pirun helppo. Mitä lainka menisin ostamaan jos joku lehmänsilmänen tyttö tulis jotain tarjoomaan. Kyl tarttis osata sanoa ei. Se lehti tuleeki varmaa joskus aamuyäl ja sit herää ain siihen.

Jee. Piti men jo aamul salil mut meninki vast illal Kiukaisis. Ihan hyvä reeni taas. Jalkoja tein. Muutama kylän mies siinä oli, Ihan kiva heittää välil jotai läpänderiä treenailun lomassa. Sit hallille. Batteryy hain lammelast ja hallil sorruin Lion-patukkaan. Vittu kyl herkäs on. Huame saan laidoil Miken ja Karalahden. Ei pitäs jäädä ainakaan niistä kiinni. Huame täytyy jokasen ukos saada itestään kaikki irti jos meinataan voittaa. Jalois on kyl ihan hyvä tuntuma. Aika suuri ero siihen ku ei lainkaan pelannu ja syksyyn verrattuna. Jotain on tehty siis oikein. Hyvä Sami!

Reenien jälkee Mauno Berruton luo. Siel oli kolme suklaaleyyä rivis. Kaikki Fazerin eri makuja; marjoja, joku crips-keksi ja hasselpähkinät. Marjoja ei viel aukastu, keksi juttu aika olematon mut Hasselpähkinä kiilas kärkeen ohi vaalean maitosuklaan. Kateltiin siinä Idi Amin Asikaisen matsia. Yks hyvä osuma ja meksikaania vietiin. Sit Aminilla kauhee tunteenpurkaus ja tuuletukset. Niit on aina kiva kattoa ku toinen on tehny kovasti töitä ja sit saa tollasen palkinnon ja vielä kotiyleisön edessä. Näin tänään!

keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Nämiaa ja kottii

Viikko ehtiny näemmä taas puoleen väliin. Ihmeitä ei oo saatu aikaan tääl Turussa mut sitä tuskin on ketään multa odottanutkaan.

Yllätin itseni ja olin aamulla salilla jo ysiltä. Aikas hyvän treenin sai tehtyä. Hiukan tietty tuli taas kiire mut ei voi mitn. Vittu oli jääny pyyhe kotiin. Piti kuivata tää jumalainen keho sitte treenipaitaan. Äkkiä outlook kuntoon ja enkun tunnille. It was fine thanks for asking. Niin se meidänkin luokka alkaa valmistua. Tänään esiteltiin eka opinnäytetyö. Sen tekijöistä kaksi lähtee Swazimaahan. Fiksua porukkaa, joten eiköhän ne siellä pärjää. Unohtumaton kokemus varmaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin :)

Tänää oltii Massen kans kebulla. Se on aina mainitsemisen arvoinen asia. Ja hyväähän se oli. Niin kuin aina. Siittä sit vielä Aarrearkku-pussi kainaloon ja nokka kohti Nådea. Elikkäs mentiin Naantaliin kattomaan kun Eskolan Miki johdatti joukkonsa Kuparivuoren jäälle. Se on kans yks äijä ketä on mun arvoasteikos korkeella. Koko pienen ikänsä tahkonnu kiekkoa ja pienin ja varmoin askelin noussut urallaan ylemmäs. Viime vuonna johdatti joukkonsa kapteenina Mestikseen. Siirtoikkuna nyt umpeutuu. Saa nähdä pääseekö vielä Lekin rinkiin. Hiukan on Panelias aika ajoin leikitelty ajatuksel et saatas se Raikkaaseen mut se taitaa ol enemmä unelmaa ko realismia. Valitettavasti.

Kotijoukot sieltä soitteli tuttuun tyyliin. Oli aika yllättäviä uutisia heillä. Positiiivisia kylläkin. Perjantaina taas sinne päin. Pitäs muistaa vaan ottaa toi kummiflikka kyyteille Raisiosta.

Trallalaa. Huamen pitäs men taas uhmaamaan säätä. Edessä aamulenkki. Tiedän jo nyt et ei oo herkkuu luvas mut silti jotenki oottaa. Sit koulul syömää ja tekemää hyvä vaikutus tulevaan harjottelupaikkaan. Mitenkäs se sit mahtaa onnistuu? Illal olis vuoros yks tentti. Kysymyket on saatu etukäteen et ei mitn paniikkia. Jossai vaihees tarttis silti niitäki ki ees hiukan kattoo. Lunkisti vaan äijät!

maanantai 28. tammikuuta 2008

Hyvä päivä maanantaiks!

helou again!

sai nukkua pitkään tänään. Oikeest täl viikol joka päivä :) hyvät yöunet olikn tarpeen. Vapaapäivä siis oli koulun puolest. Pienii askareit olen ain järjestäny ittelleni joka päivä. Sellasii et ei menis ihan pelkäks lorvailuks. Tänäänkin kirjotin pari lehtijuttuu mein peleist, pesin pyykkiä ja luin. Noita tärkeimpiä juttuja. Opinnäytettä ja parii pientä kirjotusjuttuu en kyl saa alotettuu. En o viel kyl ees yrittäny. Huame täytyy saada jotain aikaseks.

Toi koulus syömäs käyminen alkaa jo luonaamaan. Auto vaan lähelle ovea. Sit murua rinnan alle ja helvetin kyytiä kotii takasin nukkumaan. Et tällasta tää meikkiksen elämä täl hetkel. Illemmal oli sit punttitreenin vuoro. Oon nyt viime aikoina kävelly salille. Saa vähän raitista ulkoilmaa ja kroppakin hiukan valmiimpi treeniin sit salilla. Pitkän aikaa olin yksin siel punttisalin hämärässä. Uskomattomia juttuja siel voi tehdä yksin. Täl kertaa lähinnä vaa peilailin pohkeita. Hyvän treenin sain tehtyy. Välil sitä vaan miettii et eipä noi harjottelupainot paljoo o noussu vuosien varrella ja koko touhu tuntuu enemmän tai vähemmän turhalta. Tietty ajatusmaailmakin on muuttunu täs vuosien varrella ja sitä kautta treenaaminenkin. Ja onhan tuloksetkin noussu. Välil vaa iskee noi ajatukset. Sit kotii ja äiteen tekemää lasaganee ja hiukan jotain vihreetäkin suuhun. Tuli taas semmonen olo et on panostanu itteensä. Siit tuli mielee et täytyy ostaa uudet valkoset trendikengät täs joskus. Panelian pojat ei siit kyl tu tykkäämää mut pääasia et näyttää hyvältä.

Sellanen maanantai tänään. Paljon parempi ku pari edellist.

sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Matkalla kohti maratonia, osa 3

Kolmas treeniviikko sujui positiivisis merkeis. Alkuviikko oli jalkojen osalt palauttelua. Tiistain olin pelailemas sulkista. Keskiviikkon oli viikon eka lenkki. Kaunis keli. Tarkoituksen oli juosta sellasta rentoa ylärajalla 165. Lähdin liikkeelle ennen puolta päivää. Melko pian huomasin että tänään kulkee. Hyvässä kelissä oli komiaa juosta. Kuntourheilua parhaimmillaan. Ei tuntu jaloissa pahalta ja inan sai pidettyä vauhtiakin ilman et syke nousi liiaksi. Tunnin lenkki. Keskiarvosykkeeks tuli 154. Ennen lenkkiä sain konsultaatioapua Kuopiosta vanhalta mailerilta. Tuli hyviä vinkkejä. Vinkattiin, että näin alkuun kaks rauhallist lenkkii ja sit yks sellanen rento. Ei mitn kovempivauhtisia vielä. Mä vaan oon niin 100% diesel et tekis mieli kerran viikossa hiukan aukoa konetta. Nyt mul o semmone olo et kolme lenkkii viikos nyt maaliskuun puoliväliin asti. Yks selvästi pidempi ja tosi rauhallinen /yläraja 140-145), yks sellanen rento tasavauhtinen (yläraja 165) ja yks sellane mis ois hiuka jotain vetoja et joutuis puuskuttamaankin välillä. Katotaan tuleeko Niiiralasta moitteita :) Kaikista kommenteista ollaan kiitollisia.

Toinen lenkki oli myöhään to-iltana. Syke pysyi alussa alempana ku oikeestaan koskaan ennen.Tasasella helposti siinä 130 ja hiuka päälle. Vedin sellasia kevyitä reippaita 1min vetoja joku 5-6 kpl lenkin aikana. Tuntu ihan hyviltä. Hyvin sai vaihdettua rytmiä ja sillee. Heti kyl huamas et ku vauhti lisäänty ja tärähti vähän enemmän ni alko heti säärissäkin tuntua perhana. Täytyy jatkossa lisätä vetojen pituutta ja palautumisaikaa ja kaikkee. Lenkin lopussa vedin muutaman 30-40m vedon jollain 90% nopeudella. Tuntu pitkäst aikaa et jaloist sai jotain irti. Tuntu et hermotus jotenkin toimi ja et paikat oli auki. Tuli sellanen olo et venyttelyst ja lenkkeilyst on jo nyt ollu jotai hyötyy. Jippii!

Sunnuntaina oli sit pitkän lenkin aika. Kaverina Jusanpöö. Nyt taas tuntu jo alussa ettei ihan paras mahdollinen päivä. Syke nousi aika pian sinne 140 tienoille. Siihen nähden pysy yllättävän hyvin kurissa ku yleensä se nousee ain hiuka. Nyt keskiarvoks tuli 142 kahden tunnin ja 5 minuutin rykäisyn jälkeen. Hiuka se sais ol alhasempi mut ihan hyvä näin. Jusalla oli keskiarvo 126 et kyl se aika kovas kunnos on. Pirun liukasta oli. Hiukan sai varoa ja sipsutella. Tuiskuakin saatiin naamaan mut lopussa olikin sit jo komia keli. Hiukan sanotaan nilkois ja polvis tuntu matkan rasitukset loppuvaihees. Oli muuten ainaki ajallisesti pisin lenkki minkä oon ikin juossu. Jotenki tuli jännitettyä hartioita ku ne tuli kipeiks. Vaik vauhti hidas olikin ni kyl huamas et kroppa joutu tavallaan koville. Ja rasvaa paloi!

Hyvä viikko siis. Nyt pitäs viel hiukan venytellä. Oikeilla raiteilla mun mielestä ollaan. Matka on pitkä mut ensimmäiset kannot on kaivettu jo ylös.

Turistireissu Kokemäelle

Jos on pari pelii menny ihan hyvin ni nyt tuli totaalinen pohjanoteeraus lauantaina. Huomas oikeestaa jo perjantain reeneis. Kai se johtu siit et tiesin et vastus on aika heikko ni ei tullu mitää latausta. Ei missää vaiheessa. Ei näin vanha enää syty tälläsiin matseihin. Toi ei o kyl mikää selitys. Ei liikkunu luistin eikä ajatus eikä mikään. Ansaittu vilttikomennus kolmanteen erään. Sit yks vaihto ja 2+10 selästä taklaamisest. Kaveri oli hiuka huonos tasapainos ja tulin hiuka selkäpuolelt. Meni aika pahasti laitaa päin mut onneks ei käyny mitn. Jos ei muutenka kiinnost pelat ni ei tarttis taklaillakaan. Ansaittu rangaistus.

Ens vkl sit uus yritys. Vastaan tulee kova SoPa. Riveist puuttuu varmuudella Kekki ja Tatti. Vastuuta tarjolla ja nyt täytyy ottaa. Tähän peliin jos ei syty ni ei mihinkään. Sponsorien edustajatkin paikal, lauantai-ilta ja kotipeli. Näytön paikka.

KK-V-pelin jälkee ajeltii Jusanpöön kans Raumal Onnelaan. Aikas nuorta porukkaa liikentees. Ei juurikaa tuttui. Tatti siel oli ja vanha tiimikaveri Valosen Ville. Luanikas sälli. EJL:n vahtina nykyään. Pieni pettymys Rauman reissu.