Matkalla kohti maratonia, osa 8

Moi!

How are you? I'm quite fine thank you.

Niin sanotut vaikeat viikot jatkuu. Kolme lenkkiä sain silti tehtyä. Mikään hinku lenkille ei ollu. Olen ajatellu asian niin, että nyt kun on vaikeet ni pitää vaan hammasta purren vääntäytyy lenkille. Mul on usko siihen et tää vaihe menee nopeest ohi. Tietty se ei mitää mieltä ylentävää o juosta kun ei juoksu tunnu mitenkää hyvält. Mut tosiaan uskon siihen et eteenpäin mennää ja taas jossai vaihees alkaa tuntuu paremmalt.

Eka lenkki oli maanantain. Takana oli miltei viiko tauko sairastelun takia. Ei tuntunu hyvält missää vaihees. Tuntui et taas on menty huolella takapakkia. Syke sentään pysyi kohtalaisen alhaal. Lenkin jälkeisen ruuan ja venyttelyn jälkeen oli kyl sit taas valoisampi mieli.

Keskiviikkon oikee järjen riemuvoitto taas. Revin maastavetoa kiukulla puntilla tiistaina ja selkä oli aikas kipee jo keskiviikkon. Suunnitelmas luki et ois sellasen hiukan pidemmän lenkin vuoro. Lähin sitte perusvesiräntäsatees karaamaan. Heti alus tuntu nii saatanan jäykält ja raskaalt ettei mittää määrää. Selkä ei pahemmin oireillu kyl juoksun aikana mut maraton tuntu aika pirun kaukaselta silti. Jalat sattui, vasen polvi eniten. Ehkä hiukan parani juoksu loppua kohden. Lenkin jälkee illal selkä pirun kipee ja pahimmillaan sit torstaiaamust. Just ja just sai sukat jalkaan. Ei oikee menny putkee nyt tää reenien sijoittelu. Olis pitäny jättää MaVe tekemät tai sit lenkki väliin. Syke keskiarvoks muodostui 130 et jos jotain positiivist haluu löytää ni se olis sit varmaa se.

Perjantain oli hiuka valoisampi mieli sit jo. Selkä selvästi paranemaan päin ja juksuhalkut myös. Aika vaan oli tiukassa. Ehdin kuitenkin siin enne jäätreenei juoksemaan. Ilmakin oli selvästi parempi. Sellanen pikkupakkanen. Juoksu lähti hyvin käyntiin. Lisäilin vauhtia pikkuhiljaa. Vauhtii oli ihan mukavasti mut sit kyl alko väsähtämäänkin. Usko tähän touhuun kyl hiuka palautu. Eli taas pienen tauon jälkeen plus-merkkinen lenkki.

Joo tää alkanut viikko on nyt tarkotus olla eka neljän viikon lenkki. Paljastettakoon jo nyt sen verran et nouseva tendenssi jatkuu eli lenkki sujui tänään hyvin. Täytyy jotain motivaatiojuttuja täs keksiä. Yks on uudet tossut. Niihin täytyy oikeest panostaa. Mä luulen et sit ku uudet kumit alla ja jos ois kuiva keli ja sen verra lämmint et vois vaatettaa kevyemmin ni pelkästää jo noilla tekijöillä juoksu sujuis hyvin pari viikkoa. Toinen hankinta vois ol sellanen sykemittari mis on GPS-paikannin ni tietäis ain lenkin pituuden ja km-vauhdin. Pönni perkele meni ostamaan sellasen ja nyt munkin tekis mieli. Olis hyvä tietää tarkalleen et millast km-vauhtii milläkin lenkil menee ni tietäis hiukan asettaa tavoitteitakin tarkemmin tai sit vois tajut ol asettamatta. Tietty sen km-vauhdin sais selvitettyy muutenkin mut helpommin se sujuis noin. Mun nykynen sykemittari on ostettu markka-aikana. Maksoi joku 1000 markkaa. On ollu aikooi et se on varmaa vuoden ollu käyttämättäkin mut hintansa väärtti on ollu ehdottomasti. Katotaa jos jostai tipahtais eteen joku sievoinen summa rahaa ni vois ostaa em. juttui ja kaikkee muutakin kivaa.

Juoksuiloa kaikille teille!