Matkalla kohti maratonia, osa 9

No niin. Pientä valonpilkahdusta ja suuria vaikeuksia. Suunnitelmissa oli vetää eka 4 lenkin viikko. Kuinka Sakkelle kävi?

Maanantain oli kevyen lenkin vuoro. 1h 10min ka-sykkeel 131. Tuntu oikeestaa ihan hyvältä. Alust asti tuntui et ihan ok sujuu. Selkä viel hiuka ilmotti itestään ja oli jotenki hellänä. Pitäs oikeesti alkaa enemmän keskittyä ton keskivartalon lihasten vahvistamiseen. Hiuka pohkeetkin siin sattui ja aattelin et eik ne lainka meinaa tottuu tähän juoksutouhuun. Loppumatka sujui sit taas oikienkin heloposti eikä sykekä noussu lopus sillai ku yleensä. Täst oli hyvä alottaa neljän lenkin viikko.

Keskiviikkon oli tarkotus vetää kovempi lenkki. Oli ihan ok olo ennen lenkkiä ja sit olin viel lukenu alan lehtiä ja siel puhuttiin jostain kevyest reippaast juoksemisest ja ajattelin et sellast sitte. Ekan 5 min jälkeen lähdin vähän kovempaa. Melkost väkisin runttausta taas oli. Ei tietoakaan mistään kevyest jolkottelust. Turhauduin aika lailla ku luulin et ois kulkenu paremmin. Pohkeet sattu taas ja lopus ne alko taas puutumaan. Tuntuu et 14. kesäkuuta tulee vastaan turhan nopeesti. Masse lohdutti et ei 100 kiloisen juoksu voikaan tuntua kevyeltä. Niinpä niin. 40min tuli juostua ka-sykkeellä 149.

Perjantain lenkki. Juoksin 10 minuuttia. Sit loikein ja spurttailin vähän. Ois voinu luulla et kankeemmaltaki olis voinu tuntua. Siittä sit taas juoksuksi ja kolme x 5min kevyitä vetoja 3min kävelypalautuksella ja loppuun taas 10 min tasasta juoksua. Ihan hyvält tuntu täl kertaa. Ilmakin oli oikein bueno. Hiuka noi pohkeen sisäsivut on kyl kipeet tai jonku verranki. Tarttis pitää kylmää niis. Muute jäi kyl hyvä fiilis.

Sunnuntain oli sit pitkän lenkin aika. En ollu henkisest oikee hyvin valmistautunu. Hiuka ottanu eile illal. Ei paljoo mut kumminkin. Pual kahelt matkaan. Tiesin kyl et noi säären sisäsivut on arat. Sen huomasinki eti ekoilla askelilla. Ennenkin vastaavaa ollut ja yleensä se on menny ohi ku on hiukan lämmenny. Nyt ei menny. Puolen tunnin juoksun jälkeen oli pakko keskeyttää. Se oli kyl oikee ratkasu. Joka askeleella sattui. Olis lenkki kuluttanu enemmän ku antanu jos ois jatkanu. Vitutti kyl nii saatanast. Se loikkiminen oli ollu viiminen pisara. Siit ne ärsyynty sit entist enemmän.

Sit must tuntuu et askellan sillai et jalkaterä menee lintalleen eli jalkaterän sisäsyrjä niiku painuu liikaa. Sit nilkan asento menee huonoks ja ehkä polvenkin. En tiä miten muutenka olisin selviytyny siit lenkist ku valmistautuminen oli mitä oli mut sitä emme koskaan saa tietää. Pitää ostaa uudet paremmat lenkkarit ja sit pitäs pitää kylmää nois jaloissa ja hieroa niitä. Ei olis varaa pitää mitää kauheet taukoo mut toisaalt toi jukóksu tänää oli kyl nii vitun kauheet. Mut ei o oikee vaihtoehtoi tähä aikaa vuodest juosta muuta ku tota asfalttipintaa. Sen verran lumes ja jääs noi kunto- / pururadat.

Saa nähdä millai tää täst nyt jatkuu. Tänää oli kyl nautinto kaukan. Nekin päivät viel joskus kyl tulee.