Ei tää voi olla näin vaikeeta

Otsikossa lainattu erään turkulaisen kiekkovalmentajan tokaisua pelaajilleen. Kyseinen valmentaja joka myös Midaksen kosketuksestaan tunnetaan.

Touhu on kovaa. Kouluja on käyty jos kaikki lasketaan mukaan,niin sellaset 16-17 vuotta ja nyt tuntuu silt et sais riittää. Olis toi opinnäyte tossa aika levällään ja palautus olis ens pe. Vittu kun sen saan pois käsistäni ni taas huokastaan helpotuksesta niin syvään että. Ei kyllä oikeen jaksa kiinnostaa. Kai se nyt täytyy hoitaa ees jotenkin loppuun. Syytä ainakin olis.

Aika kiirutta ollu tää viikko. Harjottelu loppui ja sit on painettu partnerin kans tota työtä. Kiireiden keskelläkin on kerinny treenailemaan. Ainahan sitä löytyy aikaa sille mitä pitää tärkeenä. Et miehet jos joku kiisenberg sanoo teille et se on nyt aika kiireinen eikä ehdi tavata ni toivo on menetetty sit jo siin vaihees.

Nytkin ois täs illal ollu aikaa tehä ja touhuta mut ei pysty. Sielt tuli hyvii TV-ohjelmii kuten Tartu Mikkiin juontajanaan iki-ihana Sami Hintsanen. Ylanterin Katri se siellä lauleskeli. Se vissii pyörii aika ussei tual Holvis. Ei tietty nii paljo ku Mane ja Timo mut kumminkin vähintään kerran viikonlopus. Se tarttis joskus bongata siel. Ite tulee vaa käytyy nii harvoin ku ei se paikka enää tullu miltään tän Turun gloorian ja loiston jälkeen. Sitä kun täällä tottuu patioihin ja tilaa shamppanjaa pöytään ja chilinutsei ni ei siin paljo enää vodkabatteryst saa kiksei. Vähä sama ku ois päässy ajamaan jotain tuliterää tai vähänajettuu kiisen.... eiku siis autoo ni ei siin enää vanha matu oikee miltää tunnu. Näin se vaan menee.

Kiekkofinaaleit en ol ehtin seuraamaan. Sen sijaan naisten lentopallon neljättä finaalia tossa kattelin samalla kun tein yhden käden punnerruksia ilman paitaa. Oli kyllä urheilua parhaimmillaan. Joutu oikein jännittämäänkin ku on sentää yks tuttu pelaamas. On se niin pirun pienestä kiinni välillä. Yhden pallon pääs mestaruudest ja sit käteen ei jää lopulta mitään. Siinä kai piilee se urheilun hienous. Täytyy kyllä nostaa hattua niille nuorille tytöille varsinkin kun ikää on 17 ja koko sali huutaa. Siin kysytää henkist kanttia kyllä. Sitä ei taitais Sakkelt löytyy.

Joo sitä on nyt sellanen tunne et ku ton työn saa pois käsist ni elämä pääsee jatkumaan. Nyt on joutunu jättämään väliin niin monta baari-iltaa ja muita sosiaalisii tilanteit mist ei tääl vissii niin paranis huudella. Pitäkää peukkui et Sakke sais hommat hoidettu ja sit olen BACK!